TELLISKIVESTÄ TELETORNIIN
Telliskivi on Tallinassa paikka, jonne yhä uudelleen suuntaan vanhan kaupungin mukulakivikatujen ja kivijalkaputiikkien sijaan. Joku tässä alueessa ja sen luovuutta herättelevässä fiiliksessä vetää puoleensa..
Niinpä tälläkin kertaa suuntasimme satamasta kohti Telliskiveä, jossa kävimme Fotografiskan näyttelyissä, maistelimme F-Hoonen pizzoja ja hampurilaisia ja ihastelimme toinen toistaan mielenkiintoisempia putiikkeja.
Fotografiskan näyttelyissä oli esillä Peter Lindberghin ja Elizaveta Porodinan muotokuvat sekä Simen Johanin luontoaiheiset kuvakollaasit. Valokuvista voisi kirjoittaa oman postauksensa. Lyhyesti ynnättynä Lindberghin kuvissa minut vangitsi taidokas valojen käyttö: luonnonvalon pehmeys ja studiovalaistuksen tuoma särmä ja mystisyys.
Porodinan kuvissa ihastuin upeisiin väreihin ja kuvien maalauksellisuuteen. Johanin luontokuvat olivat kuin unimaailmoja, joissa oli lystikkäästi hyödynnetty eläinten värejä ja luonnon rytmejä.
Telliskivestä suuntasimme vielä kahville Tallinnan Teletorniin, jossa nousimme hissillä 170 m korkeuteen ihastelemaan Tallinnaa lintuperspektiivistä.
